Tuotekohtaisesti laskettu hiilijalanjälki kuluttajan nähtäville?
Julkaistu 7.10.2020
Yritykset ja valtiot ympäri maailman ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tavoitellaan vähähiilisyyttä, hiilineutraaliutta tai jopa hiilipositiivisuutta. Teoista ja tavoitteista halutaan myös kertoa kuluttajille asti entistä laajemmin ja tarkemmin.
Kuluttajat voivat seurata omaa hiilijalanjälkeään mm. kauppojen mobiilisovelluksissa. Ostojen perusteella voi tarkastella omien valintojen hiilijalanjäljen suuruutta tuoteryhmittäin. Ruoan osuus kuluttajan hiilijalanjäljestä on jopa viidennes, n.18%. (Lähde: keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki, Sitra 2018.) Onkin tärkeää, että ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja on tarjolla ja valintojen tekeminen on helppoa.
Kauppa nähdään yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävänä mahdollistajana, joka digitalisaation, datan ja toimitusketjuosaamisensa avulla varmistaa, että tuotteet, palvelut, myyjät ja ostajat kohtaavat toisensa resurssiviisaasti ja tehokkaasti koko arvoketjun osalta. (Lähde: Uusiutuva Kauppa 2035, Kaupan liitto)
Tuotteen hiilijalanjäljen laskenta
Nykyiset kuluttajille tarjotut hiilijalanjälkilaskurit perustuvat tuoteryhmäkohtaisiin keskiarvoihin. Jo tämän tiedon tarjoaminen on auttanut kuluttajia arvioimaan omaa kulutustaan ja suuntaamaan ostokäyttäytymistään paremmin. Selkeää vertailua yksittäisten tuotteiden välillä ei kuitenkaan tämän hetkisillä hiilijalanjälkitiedoilla pysty tekemään.
Osa valmistajista on laskenut yksittäisille tuotteilleen hiilijalanjälkitietoja. Laskenta vaatii paljon työtä, asiantuntijaosaamista sekä tarkkuutta. Yhden tuotteen hiilijalanjäljen laskenta onkin vielä tällä hetkellä monelle yritykselle liian haasteellista ja kallista. Hiilijalanjäljen laskentaan on myös olemassa useita ohjeita ja standardeja. Laskentaan tullaankin tarvitsemaan selkeämpiä ohjeita, mallinnuksia, tehokkaampia prosesseja sekä automaatiota.
Yksittäisen tuotteen hiilijalanjälkeä laskettaessa tarkastellaan kasvihuonepäästöjen syntymistä vaiheittain tuotteen koko elinkaaren aikana:
- raaka-aineiden tuotanto ja hankinta
- tuotteen valmistus
- jakelu, varastointi, kauppa
- kulutus, käyttö
- jäte, kierrätys
GS1 Finland on selvittänyt mahdollisuutta hyödyntää Synkkaa
GS1 Finlandin ylläpitämässä Synkka-tuotetietopalvelussa tuotteen tunnisteena toimii kansainvälinen GTIN-koodi (Global Trade Item Number). Tunnisteen avulla eri järjestelmissä tiedot yhdistetään oikeaan tuotteeseen. Synkan avulla tuotteiden valmistajat ja markkinoijat välittävät tehokkaasti kaikki tuotetiedot usealle asiakkaalle yhdellä kertaa. Tietoja hyödynnetään mm. kaupan sisäisissä prosesseissa, mutta siirretään suoraan myös kuluttajan nähtäville verkkokauppoihin.
Kevään 2020 aikana GS1 Finland on yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa tehnyt mallin tuotetasoisen hiilijalanjäljen tallentamisesta Synkka-tuotetietopalveluun. Lisäksi toteutettiin asiakaskysely Synkka-tuotetietopalvelua käyttäville yrityksille kiinnostuksesta ja halukkuudesta tallentaa tuotetasoista hiilijalanjälkitietoa Synkkaan.
Asiakaskyselyyn vastasi syyskuussa 21 asiakasyritystä. Tärkeimmät havainnot vastauksien pohjalta olivat:
- Kiinnostusta tuotekohtaisen hiilijalanjälkitiedon laskentaan on
- Kokemusta tuotekohtaisesta hiilijalanjäljen laskennasta on vähän
- Laskentatapoja on monia ja niiden luotettavuus on epäselvää
- Laskettuun arvoon sisältyy todennäköisimmin tieto raaka-aineen sekä valmistuksen päästöjen osalta. Osa tiedoista olisi mahdollisesti jatkossakin tuoteryhmäkohtaiseen keskiarvoon perustuvia
- Kuluttajan on vaikeaa tulkita hiilijalanjälkitietoja. On epävarmaa, miten kuluttaja ymmärtäisi tai reagoisi tietoon
GS1 Finland seuraa aiheen käsittelyä mm. kansainvälisisssä GS1-työryhmissä. Lisäksi Suomessa keskustelua jatketaan yhteistyössä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa.
LÄHTEET
Kaupan Liitto: Uusiutuva kauppa 2035- vähähiilisyystiekartta
Elintarviketeollisuus ry: ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TIEKARTTA VÄHÄHIILISYYTEEN