Graafi-maailman-kuluttajalähtöisin-arvoketju

Suomen päivittäistavarakauppa ja elintarviketeollisuus ovat sitoutuneet koko toimialaa koskevaan yhteiseen kehittämiseen visiona Maailman kuluttajalähtöisin ruoan arvoketju 2025. Elintarviketeollisuusliitto ry ja Päivittäistavarakauppa ry jäsenyrityksineen ovat tehneet päätöksen osallistua GS1 Finland Oy:n koordinoimaan Yhteinen tietomalli -hankkeeseen ja allekirjoittaneet siihen liittyvän julkilausuman.

Päivittäistavarakauppa ja elintarvikeyritykset sitoutuvat yhteiseen kehittämiseen

Vähittäiskaupassa koettiin merkittävä muutos liki 50 vuotta sitten, kun kaupan ja teollisuuden toimijat sopivat Yhdysvalloissa standardoidusta tavasta yksilöidä myytävät tuotteet ja merkitä ne kassatyön nopeuttamiseksi sähköisesti luettavilla viivakoodeilla. Toimintatapa laajeni sittemmin ympäri maailman. Muutoksen mahdollisti tavarantoimittajien ja kaupan yhteinen tahtotila kehittää toimialaa, ottaa käyttöön yhdessä sovitut, standardoidut toimintatavat ja hyödyntää käytettävissä olevaa teknologiaa.

Olemme nyt vastaavan muutoksen alussa. Suomen päivittäistavarakauppa ja elintarviketeollisuus ovat kartoittamassa mahdollisuuksia kehittää yhdessä ruoan arvoketjua ja sen kuluttajalähtöisyyttä. Elintarviketeollisuusliitto ry ja Päivittäistavarakauppa ry jäsenyrityksineen haluavat parantaa arvoketjun yhteistyötä ja edistää tuotteisiin liittyvän tiedon liikkumista yli organisaatiorajojen ja ovat tehneet päätöksen osallistua GS1 Finlandin fasilitoimaan Yhteinen tietomalli -hankkeeseen sekä allekirjoittaneet siihen liittyvän julkilausuman:

Visiona Maailman kuluttajalähtöisin ruoan arvoketju 2025

Vaatimukset elintarvikkeiden toimitusketjun kehittämiseksi ovat nousseet viime aikoina merkittävästi, kun kuluttajien kiinnostus tuotteiden ja niiden raaka-aineiden alkuperään, turvallisuuteen sekä yritysten vastuullisuuteen on kasvanut. Toimitusketjun kehittämistä kuluttajien kasvaviin tarpeisiin vastaamiseksi ei kukaan voi tehdä yksin, vaan se edellyttää arvoketjun toimijoiden yhteistyötä ja tiedon saumatonta sekä reaaliaikaista liikkumista yli organisaatiorajojen.

Me allekirjoittaneet olemme ottaneet kuluttajien haasteen vastaan ja haluamme tavoitella yhdessä Suomeen maailman kuluttajalähtöisintä ruoan arvoketjua. Tavoite on mahdollista saavuttaa hyödyntämällä laajamittaisesti globaaleja GS1-standardeja, jotka luovat pohjan tiedolle kuluttajien palvelemiseksi.

Tähän edelläkävijöiden joukkoon kutsumme kaikki mukaan!

Yhteinen tietomalli -projekti

Lokakuussa 2020 alkava kehitystyö käynnistyy Yhteinen tietomalli -projektilla, jonka tavoitteena on määritellä yhteistyössä arvoketjun toimijoiden kesken GS1-standardeihin pohjautuva yhteinen käsitemalli sekä tietomalli. Yhteinen tietomalli varmistaa tiedon saumattoman liikkumisen yritysten välillä ja luo vahvan perustan, jota hyödyntäen yritykset voivat luoda omia kuluttajia palvelevia ratkaisujaan ja optimoida omaa liiketoimintaansa. Keväälle 2021 kestävässä projektissa luodaan lisäksi tiekarttaehdotus tuleville vuosille tietomallin toteuttamiseksi, jossa huomioidaan sen vaikutuksia osapuolten prosesseihin, rajapintoihin ja tietojärjestelmiin.

Projektiin osallistuvat Apetit Oyj, Atria Suomi Oy, Fazer, HKScan Oyj, Kesko Oyj, Lidl Suomi, SOK, Valio Oy ja Wihuri Oy Aarnio.

Yhteinen tietomalli -projektin ohjausryhmän muodostavat Ari Akseli (Kesko Oyj), Mika Ala-Fossi (Atria Suomi Oy), Markus Hellström (Fazer), Annikka Hurme (Valio Oy), Arttu Laine (SOK), Jari Leija (HKScan Oyj), Kari Luoto (PTY), Esa Mäki (Apetit Oyj), Nicholas Pennanen (Lidl Suomi) ja Heli Tammivuori (ETL).

julkilausuma_logot

 

 

Mikä on käsitemalli? 

Käsitemallinnuksessa määritellään karkealla tasolla tietokantaan talletettavat tiedot. Käsitemalli kuvaa ja selkiyttää organisaation tiedonhallintaan liittyvät olennaiset käsitteet ja niiden väliset suhteet eri sidosryhmille. 

Mikä on tietomalli? 

Tietomalli on kuvaus, joka tekee yrityksen tietovarannot ymmärrettäväksi liiketoiminnalle, luo yhteisen kielen eri osapuolten välille ja auttaa siten yrityksen tietovarantojen tehokkaassa hyödyntämisessä liiketoiminnassa. Hyvin suunniteltu tietomalli mahdollistaa myös onnistuneen järjestelmäkehityksen ja hallitut järjestelmämuutokset. Tietomalli kuvaa tietojen rakenteen ja asioiden yhteydet teknologiariippumattomasti.  

Miksi yhteistä tietomallia tarvitaan? 

Vaade tuotteista annettavien tietojen määrälle ja uudentyyppisen, perinteisestä tuotetiedosta poikkeavan tiedon jakamiselle arvoketjussa kasvaa. Syynä ovat niin kuluttajien kasvanut kiinnostus tuotteiden ja niiden raaka-aineiden alkuperää ja vastuullisuutta kohtaan, lainsäädännön tiukentuvat vaateet kuin yritysten halu kehittää ja optimoida toimintaansa.  

Kasvaviin tietotarpeisiin vastaaminen edellyttää tiedon saumatonta liikkumista yritysten välillä, jotta tarvittava tieto on saatavilla helposti ja oikea-aikaisesti. Tällä hetkellä organisaatioiden välisen tiedonvälityksen haasteena on, että tiedot eivät ole standardoidussa muodossa ja siten eri järjestelmien ymmärrettävissä. Näin ollen tiedon saumaton liikkuminen estyy. Yhteinen tietomalli luo tietojen jakamisen viitekehyksen, jonka perusteella toimijat tietävät, minkä muotoista tietoa heidän on kyettävä välittämään ja ottamaan vastaan. 

Mitä tietoja yritysten välillä on tarkoitus tulevaisuudessa jakaa? 

Pohja yritysten välillä jaettaville tiedoille tarkentuu lokakuussa alkavan määritysprojektin aikana. Tietomallin määrittelyssä keskitytään tuotteen elinkaaren aikana syntyviin tietoihin, joiden avulla yritykset voivat palvella paremmin kuluttajia ja kehittää omaa toimintaansa. Kukin yritys tekee viime kädessä itse päätöksen tietojensa jakamisesta. 

Rakennetaanko Yhteinen tietomalli -projektissa toimialan yhteinen tietopankki tai sovellus? 

Projektissa ei luoda uutta yhteistä tietopankkia tai sovellusta, vaan yhteinen teknologia- ja sovellusriippumaton tietopohja, jota kaikki ketjun toimijat voivat hyödyntää omissa prosesseissaan. 

Projektissa on mukana suuria yrityksiä. Miten siinä huomioidaan pienempien yritysten tarpeet ja mahdollisuudet kehittää toimintaa? 

ETL ja PTY ovat vahvasti mukana tuomassa eri kokoisten jäsenyritystensä näkökulmia projektiin ja sen lopputuloksiin.  

Taustaa yhteisestä tietomallista 

Yhteinen tietomalli rakentuu kahden eri ulottuvuuden ympärille. Taustalla on yhtäältä yritysten tarve saada vastaanotettua, välitettyä ja hyödynnettyä nykyistä enemmän tuotteisiin liittyvää tietoa digitaalisessa ympäristössä sekä kehittää toimintoja ja prosesseja näiden tietojen avulla. Toisaalta digitaalisen tiedonjaon rinnalla tulee vääjäämättä tarve nykyistä tarkemmalle tuotetunnistamiselle myös fyysisten tuotteiden ja pakkausten osalta, koska tarkemman digitaalisen tiedon todelliset hyödyt realisoituvat vasta, kun ne voidaan kytkeä yksiselitteisesti fyysisiin tuotteisiin ja toimintoihin.  

Digitaalinen tiedonjako 

Voidakseen tarjota parempaa kuluttajakokemusta toimitusketjun eri osapuolten on kyettävä keräämään ja välittämään nykyistä tarkempaa ja laajempaa tietoa tuotteista ja niiden alkuperästä. Toimialalla jaettava tuotetieto on pitkälti staattista perustietoa. Staattisia perustietoja ovat esimerkiksi tuotteen nimi, pakkauskoko ja lavapaino. Jatkossa staattinen tieto ei riitä, vaan yritysten on kyettävä vastaanottamaan ja välittämään digitaalisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa esimerkiksi tietystä tuotteen valmistuserästä tai personoitua lisätietoa tuotteista erilaisille kuluttajille. 

Paremman kuluttajakokemuksen toteuttaminen vaatii yhteistyötä niin organisaatioiden sisällä kuin niiden välillä. Kerättävän ja välitettävän tiedon tulee olla yksiselitteistä, määrämuotoista sekä yhteensopivaa eri järjestelmien ja organisaatioiden välillä. Toimialan yhteisen tietomallin avulla kuluttajille voidaan tarjota tarkempaa tietoa tuotteista eri kanavissa juuri silloin, kun he sitä tarvitsevat. 

Älykkäämmät viivakoodit 

Maailman kuluttajalähtöisimmän ruoan arvoketjun toteuttaminen saattaa edellyttää nykyistä tarkemmalla tasolla olevan tiedon sisällyttämistä koneluettavassa muodossa kuluttaja- ja myyntieräpakkauksiin. Koneluettavuus mahdollistaa tietojen yhdistämisen fyysisten tavaravirtojen ja tietojärjestelmien välillä, jolloin tuotteisiin liittyvän tiedon hyödyntäminen toimitusketjun eri vaiheissa helpottuu ja tehostuu. 

Nykyisin kuluttaja- ja myyntieräpakkauksissa yleisimmin käytetyt EAN-viivakoodit pitävät sisällään vain tuotteen yksilöivän GTIN-koodin. Esimerkiksi tarkempia eräkohtaisia tietoja, kuten elintarvikelainsäädännön vaatimat päiväystiedot sekä mahdolliset eränumerot ja alkuperätiedot, yritykset ilmoittavat tuotteen pakkauksessa selkokielisesti, koska nykyiseen viivakoodiin ei voida sisällyttää tuotekoodin lisäksi muuta tietoa rajallisen tietomääräkapasiteetin vuoksi. 

Ratkaisu koneluettavan tiedon määrän lisäämiseen pakkauksissa on niin kutsuttu älykkäämpi viivakoodi. Älykkäämmällä viivakoodilla tarkoitetaan sellaista viivakoodityyppiä, johon voidaan sisällyttää tuotekoodin lisäksi erilaisia lisätietoja toimitusketjun hyödynnettäväksi. Logistiikassa älykkäämmät viivakoodit ovat jo arkipäivää esimerkiksi lavalapuissa, joissa käytetään GS1-128 -viivakoodityyppiä. Se auttaa yhdistämään sähköisen sanoman mukana tulleet erätiedot fyysiseen lähetykseen. Elintarvikkeiden kuluttajapakkausten osalta toimivin ratkaisu olisi 2D-viivakoodien käyttö, koska ne mahdollistavat tarvittavan tietomäärän koodaamiseen riittävään pieneen tilaan. 

Tietomallikuva2